Organisaatio on sosiaalisesti rakentunut ilmiö ja minä tulen nyt kaapista ulos

Menivätkö otsikkoa lukiessa kulmat kurttuun ja pyöräytitkö juuri katsettasi siellä, missä seinä kohtaa katon? Ei mikään ihme. Organisaatioita ei yrityselämässä perinteisesti tarkastella sosiaalisena ilmiöinä – vaikka ehkä kannattaisi. Seuraavassa kerron miksi näin on ja miten se liittyy siihen omaan kaapista tulemiseeni.

Kaapista tulemisella tarkoitan tietenkin sitä, että olemme parin toisen tiimiläisen kanssa perustamassa osakeyhtiötä! Se, miten osakeyhtiön perustaminen liittyy organisaatioon sosiaalisena ilmiönä, vaatii ehkä hieman enemmän selittämistä. Seuraavassa on lyhyt alustus siitä, mitä olemme tekemässä.

Kirjoittaessani tätä virallista ulostuloa, kesä alkaa olemaan lopuillaan. On elokuu ja koulut ovat juuri alkaneet. Mikäli katsoit eilen uutisia, huomasit kenties, että siellä haastateltiin asiantuntijaa, joka varoitteli uusien koululaisten vanhempia koulukiusaamisesta. Tapa jolla koulukiusaamiseen puututaan, on vuosien varrella muuttunut aika lailla. Kun kiusaajalle aiemmin määrättiin jälki-istuntoa ja homma oli siinä, nähdään kiusaaminen nykyään laajempana sosiaalisena ilmiönä. Sosiaalinen ilmiö tarkoittaa sitä, että kiusaaminen on ilmiönä laajempi kuin pelkästään kiusaajan yksittäinen teko kiusattavaa kohtaan. Se on koko yhteisön tapa toimia. Uusi ymmärrys on oikeastaan tapa hahmottaa ilmiötä laajemmin. Kiusaaminen pitää sisällään muun muassa hiljaista hyväksyntää, pelkoa tulla itse kiusatuksi mikäli puuttuu tilanteeseen ja taistelua vallasta. Koulukiusaamisen syitä ja ratkaisua haetaan yhdessä keskustelemalla ja toimintatapoja muuttamalla. Ketään ei syytetä, mutta vastuu kiusaamisesta on kaikilla.

Syy miksi nostin aiheen esille on se, että myös työtä, yrityskulttuuria ja organisaatioita voidaan pyrkiä näkemään laajemmin sosiaalisesti rakentuneina ilmiöinä. Näitä ilmiöitä ja niiden rakentumista on helppo hahmottaa käytänteen käsitteen avulla.

Lyhyesti ilmaistuna, käytänne kumpuaa ihmisten välisestä toiminnasta ja aiemmin kerrostuneista asiayhteyksistä. Käytänteessä toimijat juontavat edellä mainituista toiminnalleen paikallistuneita merkityksiä. Tässä toiminnassa ihmiset käyttävät apunaan artefakteja, joilla he muokkaavat ja välittävät sosiaalisia merkityksiä. Käytänne ei ole staattinen tila, vaan jatkuvasti itseään muuttava ja toistava todellisuus. Eli, käytänne on jotain, joka luo tietynkaltaista käytöstä käytänteessä osallisena olevissa toimijoissa. Samalla toimijat tuottavat ja ovat osa tätä käytäntöä. Inhimillisen toiminnan näkeminen sosiaalisesti rakentuneina käytänteinä on ollut Elävä Tiimityö Ry:n kantavia teemoja. Nyt olemme päättäneet tuoda saman näkökulman johdon konsultointiin.

Tulevan yrityksemme tarkoituksena on tarjota yrityksille ja yhteisöille ensisijaisesti työpajoja, joiden avulla organisaatio kykenee sekä ymmärtämään omaa toimintaansa laajemmin että johtamaan toimintaansa ohjaavia käytänteitä niin, että niiden luoma käyttäytyminen lopulta palvelee paremmin organisaation ja sen jäsenten tarpeita. Kun onnistut muuttamaan käytänteitä, toiminta muuttuu ikään kuin itsestään.

Vakiintuneiden toimintatapojen, organisaation yhdessä jakamien merkitysten sekä organisaatiokulttuurin välille voi omasta mielestäni aika helposti piirtää yhtäläisyysmerkin. Eli samalla kun ollaan reflektiivisiä ja muutetaan omia toimintamalleja pysyvästi, ollaan tultu muuttaneeksi myös organisaatiokulttuuria.

Ja tiedän tiedän, hissipitsiä täytyy vielä hioa!

Joka tapauksessa firma on perusteilla, starttirahahakemuksia täytellään vielä hetki ja sitten olisikin tarkoitus laittaa isompi vaihde silmään. Tässä vaiheessa olisi kiva saada sinulta kommentteja ja vinkkejä tulevaa liiketoimintaa silmälläpitäen. Mikäli olet vanha tiimiläinen tai muuten vaan kiinnostunut aiheesta ja halukas tulemaan mukaan meidän firman toimintaan, niin otamme mielellämme ehdotuksia vastaan.

Minulle voi laittaa meiliä osoitteeseen pekka.enroth@outlook.com tai soittaa tai laittaa Whatsapp-viestiä numeroon 0503520060.