Kutsukaa minua KÄYTÄNNEMUOTOILIJAKSI

Voi olla että olet miettinyt ihan samoja asioita. Sanat käytänne ja muotoilu ovat saattaneet esiintyä puheessasi jo vuosia. Silti, minä aion ehtiä ensin!

TÄTEN OMIN ITSELLENI KUNNIAN SANASTA KÄYTÄNNEMUOTOILU!

Minä olen kyseisen sanan keksinyt. Jos haluat käyttää sanaa ”käytännemuotoilu” omiin tarkoituksiisi tulevaisuudessa, niin se on ihan ok ja oikein suotavaa – kunhan muistat, että minä olen sen keksinyt. Mikäli olet keksinyt termin aiemmin, niin pics or it didn’t happen!

Kirjoitin alkuvuodesta blogipostauksen, jossa ylistin muotoilueetosta ja kerroin, kuinka olin törmännyt termiin muotoilu palvelumuotoilun ja kulttuurimuotoilun yhteydessä. Aiemmasta tekstistäni käy varmasti oikein hyvin ilmi, miten tohkeissani olin esimerkiksi palvelumuotoilusta. No uskokaa tai älkää – olen aivan fileinä käytännemuotoilusta.

Jotta ero käytännemuotoilun ja perinteisen johtamisen välillä kävisi selväksi, yritän lyhyesti kertoa kuinka se eroaa perinteisestä, managerialistisesta tavasta nähdä johtaminen. Googletin sanan managerialismi ja sain neljänneksi hakutulokseksi Petri Koikkalaisen artikkelin Managerialismi ideologiana. Heti artikkelinsa alussa Koikkalainen (2012) määrittää termin seuraavasti:

”Managerialismin merkitys ei ole täysin vakiintunut. Usein se kuitenkin viittaa käytäntöihin, joissa korostuvat johtajien toimintaedellytykset ja muodollinen valta (engl. a manager, ”johtaja, päällikkö, manageri”), tai joissa yleisesti vahvistetaan organisaatioiden johtamisen (management) edellytyksiä. Toisaalta termi tarkoittaa enemmänkin: se viittaa yleisemmin sen muutoksen hallintaan, joka kuvataan useimmiten kansainvälisen kilpailutilanteen sekä uudentyyppisten teknologisten ja sosiaalisten ympäristöjen aiheuttamaksi (to manage: ”hallinnoida, järjestellä, selvitä, suoriutua, tulla toimeen”).

Olen jo vuosia pyrkinyt omalta osaltani ja yhdessä toisten tiimiläisten kanssa pohtimaan ja edistämään (aika pienessä piirissä ja erittäin vaatimattomalla panoksella) käsitystä uudenlaisesta johtamisesta. Omissa märissä päiväunissani perinteisen managerialistisen johtamisen rinnalle on ilmestynyt uusi tapa johtaa ihmisiä ja asioita. Päiväunieni uusi johtamistapa hyväksyy moniäänisyyden, tulevaisuuden arvaamattomuuden ja luopuu ylettömästä kontrollin tarpeesta. Edellisestä huolimatta lopputuloksena on parempi tapa tehdä asioita kuin perinteisellä johtamistavalla voidaan koskaan saavuttaa.

Uskon vakaasti, että tulevaisuuden johtajuus liikkuu ihmisten ja tilanteiden välillä. Johtaja on se, jolla kulloinkin on tietoa, taitoa ja kyky vaikuttaa asioihin. Rakenteet jotka rajoittavat ja ohjaavat toimintaamme ovat sosiaalisesti tuotettuja. Käytännemuotoilussa pyrimme yhdistämään muotoilun eetoksen käytäntöjen muokkaamiseen, jotta edellisen kaltainen toiminta on mahdollista. Suunnittelemme ja muotoilemme uudenlaisia parempia sosiaalisia käytänteitä. Käytännemuotoilu on poikkitieteellistä. Se yhdistää muun muassa psykologiaa ja fenomenologiaa etnografiaan ja muuhun kvalitatiiviseen tutkimukseen. Ennen kaikkea se on kehollinen ja osallistava tapa luoda uusia ja parempia toimintamalleja vanhojen tilalle.

Vaikka tätä lukiessa saattaa siltä vaikuttaa, minun on valitettavasti myönnettävä, etten ole keksinyt käytänteen käsitettä, enkä edes sitä että niitä pyritään muokkaamaan. Ainut mistä luulen voivani ottaa kunnian, on käytännemuotoilu-termin keksiminen. Käytännemuotoilukin tosin on jotain, jota olemme Elävä tiimityö -jengin kanssa tehneet jo useiden vuosien ajan. Alun perin ajatuksen minulle esitteli silloinen opettajani Susanna Kantelinen vuonna 2010. Silloin ei tosin vielä puhuttu mitään muotoilusta.

Tässä tekstissä olen määritellyt käytännemuotoilun ikään kuin korvaamaan perinteistä johtamista. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitukseni. En usko, että käytännemuotoilu tulee syrjäyttämään johtamista ja tekemään meistä muurahaisen kaltaisia itseohjautuvia yksiköitä. Sen tarkoitus on tuoda johtamisen kenttään jotain lisää. Mitä se tuo, jääkö termi elämään ja jos jää, niin miten se muuttuu ajan kuluessa? Kysykää minulta 20 vuoden päästä.
Viitteet:

Koikkalainen. P. (2012) niin & näin. 4/12

Advertisements

One thought on “Kutsukaa minua KÄYTÄNNEMUOTOILIJAKSI

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s