Muotoilu on muotisana, jossa on oikeasti ideaa!

Valmistumiseni lähestyy kovaa vauhtia ja olen alkanut pikkuhiljaa kartoittaa ja lähestyä yrityksiä, joissa haluaisin olla töissä. Koen oman osaamiseni olevan vahvimmillaan silloin, kun pyritään tunnistamaan ja ymmärtämään erilaisia käytäntöjä ja niissä toimimista. Edellinen oivallus taka- ja työnhaku eturaivossa olen törmännyt kahteen itselleni mielenkiintoa herättäneeseen termiin – palvelumuotoiluun ja kulttuurimuotoiluun. Yritänkin seuraavaksi pikkasen avata sitä mitä muotoilu sanan takana omasta mielestäni on.

Muistan lukeneeni jostain, että muotoilu-sanan voidaan yleisesti katsoa syntyneen Bauhaus-ajattelun kanssa 1900-luvun alussa ja viitanneen siihen, että tuotteita tai arkkitehtuuria suunniteltaessa otettiin pääajatukseksi käyttäjä ja tuotteen käytännöllisyys.

Palvelumuotoilussa, jota muuten voi opiskella esimerkiksi Aalto-ylipistossa, ja vielä uudemmassa kulttuurimuotoilussa on pyritty tuomaan perinteisiin palvelun kehittämiseen ja yrityskulttuurin konsultointiin lisää, keskittymällä enemmän palveluiden käyttökokemukseen ja inhimilliseen toimintaan, sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Palvelumuotoilussa, ja eritysesti sähköisten palvelujen muotoilussa, muotoilunäkökulma mahdollistaa muun muassa ketterät iteratiiviset ohjelmistokehitysprosessit, joissa palvelua kehitetään jatkuvasti kun saadaan lisää tietoa sen käytöstä ja muista siihen liittyvistä asioista. Kulttuurin muotoilussa tämä ei tietenkään ole samalla tavoin mahdollista, vaikka silloinkin kehitys usein koostuu pienistä voitoista ja korjausliikkeistä pidemmällä ajanjaksolla. Koska yrityskulttuuria muotoiltaessa pyritään lopulta luomaan yritykseen uusi ja parempi kulttuuri, nopeita, uusia kokeiluja, tai keskeneräistä suunnittelua ei katsota samalla tavalla hyvällä. Jatkuvat uudistukset ja kokeilut kun eivät ole omiaan lisäämään luottamusta työpaikalla.

Kerroin kiinnostuksestani palvelumuotoilua kohtaan usean palvelumuotoiluyrityksen kanssa tekemisissä olleelle kaverilleni ja hän naureskeli muotoilun olevan uusi muotisana, jonka ovat omineet itselleen lähinnä tuotteen puutteessa työvoimaansa myyvät it-yritykset ja muuttuvien markkinoiden kanssa pulaan joutuneet markkinointitoimistot. Melkein tunnin aiheesta väännettyämme kaverini kyllä myönsi hänkin, että päälleliimattujen palvelumallien ja konsultti-työkalujen maailmassa on selkeästi tilausta syvemmälle asiakasymmärrykselle, sekä laadulliselle tutkimukselle.

On ihan mennyttä maailmaa kuvitella, että jokin suunnitellaan valmiiksi ja sitten mennään hamaan loppuun sillä mitä on päätetty. Paitsi että näin hukataan kallista aikaa uusia ideoita toteutettaessa, on mielestäni aika ylimielistä kuvitella, että tuntee vallitsevat olosuhteet etukäteen. Itse en ainakaan uskaltaisi väittää tuntevani vaikkapa ihmisten käyttäytymistä ainutkertaisissa palvelutapahtumissa etukäteen. Lisäksi on mielestäni kovapäistä olla muuttamatta mitään, varsinkin kun koko ajan saadaan uutta tietoa siitä, miten uutta (tai vanhempaakin) palvelua käytetään ja koetaan. Yrityskulttuurin kokonaisuuteen vaikutettaessa taas on äärimmäisen laiskaa olettaa, että yritykseen, joka on aina oma ainutkertainen ihmistensä ja käytäntöjensä kokonaisuus, voitaisiin valmiilla sabluunoilla tai organisaatiokaavioilla luoda jotain juuri sen tarpeisiin ja tilanteeseen sopivaa. Tärkeintä on kuunnella, havainnoida ja yrittää ymmärtää, jottei sortuisi ainoastaan kantamaan vettä kaivoon.

Muotoilu-sanaa käytetään omasta mielestäni kyllä myös väärin. Juttelin jokin aika sitten konsulttiyrityksen toimarin kanssa, joka muun muassa kertoi, että palvelumuotoilua voi aivan hyvin tehdä kotoa käsin ja kädestä pitäen näytti, kuinka palvelumuotoillaan käyttämällä kotisivusuunnittelu-softaa. Keskustelu avasi silmiä. Huomasin, että ymmärsimme molemmat palvelumuotoilun tarkoittavan hyvin erilaisia asioita. Siinä missä se minulle oli syvällisempää käyttäjän ymmärtämistä, muotoilu oli hänelle ainoastaan uusi nimi palvelutuotteen kehittämiselle. Ei ihme, että kaverini väitti termiä muotisanaksi. Silti, veikkaan, että vaikka muotoilu olisikin usein vain muotisana, se on syntynyt aidosta tarpeesta ymmärtää paremmin ihmistä ja vastata nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin.

Vaikka bisneksessä muodit vaihtuvat, niin uskon vilpittömästi että muotoilu, ihan näkökulmana, on tullut monelle alalle jäädäkseen. Palvelu- ja kulttuurimuotoilu ovat ensimmäisiä palvelutermejä joihin olen itse törmännyt, mutta tuskin viimeisiä.

Advertisements

3 thoughts on “Muotoilu on muotisana, jossa on oikeasti ideaa!

  1. Vaikea uskoa. Kirjoitit “Muotoilu on muotisana, jossa on oikeasti ideaa!” Kuitenkin käytit iste muotisanaa “oikeasti”, jota Helsingin yliopiston Kielitoimisto neuvoo välttämään.

    Like

  2. Joo, niin käytän. Muotoilu on nykyään yleisesti ymmärretty ja käytetty sana ainakin oman alan osaajien keskuudessa. Muutenkin ajatus siitä että Kielitoimisto omistaa yksinoikeuden päättää siitä, mikä toimii tai miten voin kirjottaa on minulle vieras ja vanhentunut.

    Mitä sanaa itse käyttäisit muotoilun sijaan?

    Käytän muuten myös hymiöitä 😉

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s